Suomi ja ilmastonmuutos

jäätiköiden sulaminen

Ilmastonmuutos on teema, jonka monet muistavat varmasti jo vuosien takaisilta peruskoulun oppitunneilta. Vaikka tuolloin aihe saattoi vaikuttaa vielä kaukaiselta, tänä päivänä maapallon nouseva keskilämpötila on kuitenkin alkanut koskettaa erityisesti lämpimissä maissa asuvia ihmisiä, mutta hiljalleen vaikutukset heijastuvat myös pohjoiselle pallonpuoliskolle.

Mistä ilmastonmuutos johtuu?

Ilmastonmuutos, tai toiselta nimeltään kasvihuoneilmiö viittaa ilmiöön, jossa ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen määrä kasvaa voimakkaasti ilmakehässä. Ilmastonmuutos on siis itsessään luonnollinen reaktio, mutta ihmisten aiheuttamien saasteiden ja ylikulutuksen vuoksi reaktio on kiihtynyt niin nopeaksi, että ilmastonmuutoksen negatiiviset vaikutukset ovat alkaneet jo näkyä lähes koko maailmassa.

Ilmastonmuutoksen merkittävin seuraus on maapallon keskilämpötilan nouseminen, sillä kasvihuonekaasujen määrän kasvaessa ilmakehässä auringon säteilystä jää tällöin suurempi osa lämmittämään maapalloa. Keskilämpötilan nousemisella on huomattavia vaikutuksia kaikkialla maailmassa ja tästä syystä ilmastonmuutos on kiistatta aikakautemme vakavin ympäristöuhka, jolla tulee olemaan tuhoisat vaikutukset.

Kasvihuoneilmiön takana ovat kasvihuonekaasut, joista merkittävämpiä ovat muun muassa hiilidioksidi, metaani ja typpioksiduuli. Kasvihuonekaasut päästävät auringon säteilyn lävitseen, mutta vastaavasti ne eivät päästä kaikkea säteilystä aiheutunutta lämpöä pois maapallolta takaisin avaruuteen.

Tämän ilmiön vuoksi maapallon lämpötila on keskimäärin +15 celsiusastetta, siinä missä se olisi ilman kasvihuonekaasuja reilusti miinuksen puolella. Tietyllä tapaa tarvitsemme siis kasvihuoneilmiötä pitämään maapallon keskilämpötilan asuttavana. Ongelmaksi onkin nimenomaan muodostunut kasvihuoneilmiön voimistuminen, jonka vuoksi maapallon keskilämpötila nousee tavallista nopeammin, eivätkä eläimet ja luonto pysty mukautumaan lämpötilan nousuun enää samalla tavalla kuin aikaisemmin. Tästä syystä myös nykyinen ilmiö ilmastonmuutoksesta on syntynyt.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset

Yksi ilmastonmuutoksen kiistattomia uhkia on luonnonkatastrofien lisääntyminen. Jäätiköiden sulaessa merenpinta nousee, jolloin lukuisat rannikkokaupungit ja -kylät ovat vaarassa jäädä veden varaan. Ilmastonmuutoksen myötä myös hirmumyrskyt, tsunamit ja maanjäristykset lisääntyvät.

Ilmastonmuutos vaikuttaa nimensä mukaisesti myös ilmastoon. Tämä on alkanut näkyä erityisesti eteläisellä pallonpuoliskolla, jossa ihmiset kärsivät yhä enemmän kuivuudesta. Sateisilla alueilla voi taas sataa niin voimakkaasti, että tulvat valtaavat monia eri alueita. Pohjoisella pallonpuoliskolla talvet muuttuvat leudommaksi ja kesät kuumemmiksi, jolloin erityisesti arktinen luonto ja eläimet alkavat kärsiä.

Näiden ja lukuisten muiden seurausten myötä maapalloa saattaa jo pian koetella laajempi nälänhätä ja puhtaan veden puute. Ensimmäisenä nämä ilmiöt heijastuvat köyhille alueille ja seurauksista tulevat kärsimään eniten ne ihmiset, jotka ovat vähiten vastuussa kasvihuoneilmiön kiihtymisestä.

Miksi aktivismi kannattaa ja miten se voi edesauttaa ilmastonmuutoksen hidastamista?

Ilmastonmuutoksen näkyvät vaikutukset ovat nostattaneet liikehdintää ympäri maailmaa. Huolestuneisuus maapallon tulevaisuudesta on motivoinut liikkeelle erilaisia aktivisteja ja ilmastokampanjoita. Yksi merkittävimmistä syistä aktivismin heräämiselle on se, että kansainvälisistä ponnisteluista huolimatta ilmastonmuutosta ei ole saatu pysäytettyä, eikä oikeastaan edes hidastettua.

Lisäksi keskusteluun ilmastonmuutoksesta liittyy paljon kritiikkiä. Osa ihmisistä ei edelleen suostu uskomaan, että ilmastonmuutos on totta. Harva on valmis tinkimään elintasostaan ja tekemään päätöksiä, jotka edistävät kaikkien hyvinvointia. Tämä johtuu osittain siitä, että ilmastonmuutokset vaikutukset ovat hyvinvointivaltiossa vielä huomattavasti pienempiä kuin vaikkapa Afrikassa ja Aasiassa, jossa miljoonat ihmiset ovat jo joutuneet kohtaamaan ilmastonmuutoksen negatiiviset seuraukset.

Aktivistit pyrkivät ennen kaikkea herättämään valtaväestöä siihen ajatukseen, että ilmastonmuutos on täällä ja nyt, ja että mikäli kukaan ei ole valmis sitoutumaan yhteiseen tulevaisuuteen, uusilla sukupolvilla ei tule vuosien mittaan olemaan tulevaisuutta. Ilmastoaktivismi pyrkii muun muassa levittämään tietoa ilmastonmuutoksen tilasta, tukemaan kestävän kehityksen puolesta toimivia liikkeitä ja boikotoimaan suuria kansainvälisiä yrityksiä, joiden rooli ilmastonmuutoksen kiihtymisessä on ollut merkittävä.

Viime aikoina ilmastoaktivismi on kuitenkin saanut paljon kritiikkiä osakseen johtuen siitä, että ilmastoaktivistit ovat ottaneet osaa yhä radikaalimpiin tempauksiin, kuten taidemuseoiden arvokkaiden taideteosten tuhrimiseen ilmastonmuutoksen nimissä. Tämän vuoksi monet ovat alkaneet pohtia, edistääkö ilmastoaktivismi ilmastonmuutokseen liittyviä toimia ollenkaan. Negatiivinen asenne ilmastoaktivismia kohtaan saattaa kuitenkin usein johtua siitä, että suurten kysymysten noustessa esille, yhä useampi ihminen joutuu kyseenalaistamaan omat elämäntapansa ja ymmärtämään, että jotain on muutettava.

Ilmastonmuutoksen ja ilmastoaktivismin ympärillä pyörii paljon keskustelua – puhutaan paljon siitä, miten kulutamme liikaa, miten yritykset saastuttavat liikaa ja miten ihminen tekee pahaa maapallolle. Kiihtynyt keskustelu onkin aiheuttanut monissa ihmisissä psykologisen tilan, jota kutsutaan ilmastoahdistukseksi.

Ilmastoahdistus on yksi ilmastoaktivismin suurista motivaattoreista, joka on saanut miljoonat ihmiset liikkeelle ympäri maailmaa. Vaikka ilmastoahdistus voi kuulostaa vakavalta asialta, sen aiheuttamat negatiiviset ajatukset on hyvä kanavoida teoiksi, joiden avulla ilmastoahdistusta voidaan helpottaa. Ilmastoahdistusta ei siis tulisi piilottaa taka-alalle.

Millaisia ilmastonmuutokseen liittyviä kampanjoita on olemassa?

Suuret kansainväliset järjestöt, kuten Greenpeace ja WWF, ovat vastuussa monista suurista ilmastokampanjoista. Suomessa erilaisia ilmastokampanjoita järjestävät muun muassa Hiilivapaa Suomi, Suomen Luonnonsuojeluliitto, Luonto-Liitto, Maan Ystävät, Fingo ja Birdlife. Myös valtiolliset organisaatiot, mutta myös aivan tavalliset yritykset koosta huolimatta, voivat järjestää sekä kansallisia että paikallisia ilmastokampanjoita.

Ilmastonkampanjoiden ympärille voidaan myös järjestää erilaisia tapahtumia, joissa voi olla musiikkia, taidetta ja muuta ohjelmaa. Monille tuttuja ilmastokampanjoita ovat esimerkiksi koulujen kasvisruokapäivät tai Lihaton lokakuu -kampanja. Vaalien aikaan myös puolueet ja niiden ehdokkaat osallistuvat ilmastonmuutosta koskevaan keskusteluun. Näiden keskusteluiden ympärillä toimii myös monia vaalikampanjoita, joihin puolueiden ehdokkaat osallistuvat. Jokainen ehdokas luonnollisesti osallistuu sellaisiin kampanjoihin, jotka edustavat omaa ideologiaa, mutta nykypäivänä yhä useampi vaaliehdokas on näkyvillä myös ilmastonmuutosta koskevissa vaalikampanjoissa, sillä ilmastonmuutoksen vaikutukset alkavat koskea jo lähes jokaista.

Ilmastoaktivismin myötä yhteiskunnassa on syntynyt monenlaisia kampanjoita, joiden päämääränä on parantaa ihmisten tietämystä ilmastonmuutoksen vaikutuksista, tarjota tietoa kestävämmästä kulutuksesta ja motivoida valtaväestöä tekemään pieniä, mutta jokapäiväisiä valintoja yhteisen tulevaisuuden puolesta.

Toinen erittäin tärkeä päämäärä, jota ilmastokampanjat pyrkivät ajamaan, on auttaa väestöä sopeutumaan ja varautumaan tulevaisuuden tuomiin muutoksiin. Monien kampanjoiden käyttämä slogan ”ilmastonmuutos on täällä” perustuukin totuuteen, sillä uusimpien tutkimusten mukaan ilmastonmuutosta ei ole mahdollista enää pysäyttää – nyt tehtävänä on vain hidastaa sitä.

Suomi ja ilmastonmuutos
Siirry sivun alkuun